Pentuarkea
Ukko rytmittää päiviämme nyt aivan uudella tavalla. Tai ainakin toisin kuin pitkään, pitkään aikaan. Siinä, missä vielä pari viikkoa sitten ihminen saattoi aamulla kellon soiton jälkeen hetken vielä venytellä peiton alla, niin nyt ei ole aikaa vetelehtimiseen. Kun herätyskello soi, alkaa Ukon pistooli vuotaa siihen malliin, että jätkä on kannettava pikimmiten ulos. Päivän mittaan aterioidaan, ulkoillaan, leikitään ja levätään muutaman tunnin sykleissä siten, että illan päättää sama toimi kuin aloitti aamun. Alusta saakka Ukko on antanut meidän ihmisten nukkua yömme. Ensimmäisinä aamuina heräsimme pienien tassujen tepasteluun ennen kuin kello soi, mutta jo nyt viikon yhdessä asumisen jälkeen Ukkosen poika on ymmärtänyt, että vasta kellon soitosta noustaan ylös. Kaikesta näkee ja huomaa, että Ukon kasvattaja on ollut asioidensa tasalla. Ukkeli on noin pieneksi karvanaamaksi (12vk) varsin hyvä tapainen, reipas ja omatoiminen. Huomioliivin pukemista täytyy tietenkin vastustaa ...