Taiteilua
Sain joitakin viikkoja sitten kutsun naisryhmään, jossa harrastetaan porukalla (korona-ajan kokoontumisrajoituksia noudattaen) piirtämistä ja maalaamista. Ensimmäisellä kerralla kävin vain haistelemassa tunnelmaa ja toteamassa, että ihan tavan harrastajista ei ole kyse. Naisilla oli työn alla toinen toistaan upeampia piirroksia ja maalauksia. Näiden naisten taiteen tekemisen seuraaminen oli mielenkiintoista ja antoisaa. Meneillään oli erilaisia töitä, erilaisilla tekniikoilla. Koska pelkästään muiden työskentelyn seuraaminen ei ole se ryhmän juttu, niin pakkohan se oli sitten toisella kertaa ottaa kynä käteen ja sutaista paperille jotakin. Illan emäntä kannusti kokeilemaan sivellintä ja maalia. Sitten meinasi jo iskeä paniikki, kun pari naista kiinnostui, että mitä ajattelin maalailla. Jatkoin sitä samaa maisemantyyppistä suttua, mutta paperin toiselle puolelle. Paperin kääntö oli hyvä kikka. Eipähän päässyt kukaan näkemään tuherrustani. En tiedä mikä siinä on, mutta jotenkin se tuntuu...